Blogi
Kaisu Lähteenmäki, toiminnanohjaaja, Hyvät Tuulet ry
Ihmisaivot tykkäävät lokeroida. Erilaisuuksien ja yhteneväisyyksien etsiminen ja löytäminen on meidän tapamme hahmottaa maailmaa. Kieli auttaa meitä ymmärtämään, mikä on iso ja mikä pieni, mikä kissa ja mikä koira. Miten ne ovat samanlaisia ja miten eroavat toisistaan. Lokerointi tulee meillä selkäytimestä.
Hyvissä Tuulissa taas pyrimme välttämään lokerointeja. Kävin mielenkiintoisen keskustelun erään vapaaehtoisemme kanssa. Hän kertoi minulle ilahtuneensa siitä, että uusi kävijä oli kysynyt häneltä, onko hän työntekijä vai asiakas. Pohdimme, miten hienoa on, että meillä olemme kaikki yhtä porukkaa, erilaisia yksilöitä, jotka kuitenkin kokevat vertaisuutta keskenään. Me työntekijät olemme osa yhteisöä, kuten kävijämmekin. Ihmisiä saattavat yhdistää tietyt haasteet, mutta myös monet muut asiat.
Olin taannoin ohjaamassa ryhmää, jossa osallistujat vaikuttivat ulkoisesti hyvin erilaisilta. Jo ikähaitari oli hyvin laaja. Vaikka keskusteluissamme jaettiin myös suruja ja asioita, jotka tällä hetkellä olivat haasteellisia ryhmäläisille, löytyi paljon muitakin ihmisiä yhdistäviä tekijöitä. Osallistujat olivat musikaalisia, kuvaamataidollisesti lahjakkaita, luovia ihmisiä. Meitä yhdistivät huumorintaju ja tietyt kokemukset ja näkemykset elämästä.
Mielestäni tässä kiteytyy hyvin tärkeä asia vertaisuudesta ja siitä, miten ihmistä ei koskaan tulisi nähdä yksioikoisesti, vain yhdestä näkövinkkelistä tai tietyn lokeron kautta. Voimme ajatella, että kävijät hakevat yhdistyksestämme tukea omaan jaksamiseensa ja mielenterveyteen liittyviin haasteisiin. Mutta jokainen sisälle astuva voi löytää täältä vertaisuutta myös monen muun eri asian kautta, innostua uudelleen musiikista ja bänditoiminnasta, löytää itsestään kädentaitajan tai viherpeukalon tai huomata, että voisikin voimistua vapaaehtoisena, muita tukien ja auttaen.
Samaa ajattelua voi soveltaa itseenkin. Miten määrittelen itseni ja voisinko tänään löytää itsestäni jotain uutta tai jo unohtunutta. Ja tätä kautta voin löytää vertaisuutta itsestäni sellaistenkin ihmisten kanssa, jota en olisi mitenkään kuvitellut sitä löytäväni. Vertaisuutta voi versoa missä tahansa!
Mielenterveyden keskusliitossa (MTKL) on herännyt huoli sote-uudistuksen vaikutuksesta järjestöjen rahoitukseen ja sitä kautta niiden toimintaedellytyksiin. Liittokokouksessa vaadittiin, ettämaakuntien ja järjestöjen yhteistyövelvoite tulee kirjata sote-järjestämislakiin, jotta maakuntien järjestöavustukset tulisivat turvatuiksi ja järjestöjen toimintakyky säilyisi. Pelkkien kuntien tuki järjestöille on katsottu riittämättöksi ja epävakautta luovaksi.
Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen kysyy kesäkuun alussa julkaistussa vlogissaan, kuinka hyvin päättäjämme itseasiassa tuntevat MTKL:n jäsenyhdistysten toimintaa. Tietävätkö he niiden arvon matalankynnyksen avun tarjoajiana ja merkityksen syrjäytymisen vastaisessa työssä? Vlogissaan Raatikainen haastaa päättäjät ja toimihenkilöt tutustumaan oman alueensa lähimpään mielenterveysyhdistykseen ja tukemaan sen toimintaa liittymällä jäseneksi tai kannatusjäseneksi, sekä kertomaan tästä sosiaalisessa mediassa hästägillä #mtklhaaste.
Me Hyvät Tuulet ry:ssa iloitsemme haasteesta ja toivotamme niin päättäjät, virkailijat kuin muutkin vantaalaiset tutustumaan yhdistyksemme toimintaan. Keskustellaan yhdessä mielenterveystyön kehittämisestä, vapaaehtoistyön merkityksestä ja vertaistuesta. Yhdistyksemme, muiden mielenterveysyhdistysten tavoin, toimii tärkeänä kohtaamispaikkana vahvistaen osallisuutta ja luomalla arkeen struktuuria. Joillekin toiminta saattaa olla ainoa sosiaalinen kontakti. Etsimme jatkuvasti keinoja tavoittaa paremmin yhdistyksemme toiminnasta mahdollisesti hyötyviä henkilöitä ja tässä työssä yhteistyöverkostot ovat kullanarvoisia. Taistellaan yhdessä mielen hyvinvoinnin puolesta – askel kerrallaan, kohti hyviä tuulia!
#mtklhaaste
