Torstai, Marraskuu 15, 2018, 12:16 | Ei kommentteja »

Vuonna 2012 olin 55-vuotias sairaseläkkeellä oleva nainen, joka tuolloin, eikä nyt, voi elää ilman liikuntaa. Niin paljon se koukuttaa minua. Tässä tilanteessa olin silloin elänyt vasta noin puolitoista vuotta. Näen nyt elämäni toisin kuin ennen. Eli elämä ilman liikuntaa, rapakuntoisena ja elämä nyt Iloliikkujana ja Iloseikkailijana elämän viidakossa.

Olin huono-onninen mielenterveyskuntoutuja siinä mielessä että myös fysiikkani petti täysin jäätyäni pois työelämästä 2008. Syksyllä 2009 olin kahdessa säästösyöpäleikkauksessa, rankoissa sädehoidoissa ja sairastin ennen sädehoitoja rankan influenssan, todennäköisesti sikainfluenssan.

Tuolloinen sairastaminen on jäänyt kauhukuvana mieleeni.Olin kertakaikkiaan ihan romu. Jatkuvasti kuolemanväsynyt. Elämä ei tuolloin ollut todellakaan elämänarvoista. Kun ei päässyt ylös sängystä kuin iltapäivisin ja jaksoi hädin tuskin tehdä tärkeimmät kotityöt – lähinnä Kyökki-Piian työt. Myös Kilpirauhasessani havaittu vajaatoiminta jota ei täsmähoidettu vaivasi aina ajoittain. Painonikin oli melkein 115 kiloa ja olo uupunut jatkuvasti. Jos ihminen on sikaväsynyt - silloin ei voi edes ajatella fyysistä kuntoutumista.

Minun tilanteeni muuttui konkreettisesti keväällä 2011 kun sain kilpirauhaseeni täsmähoidon. Ultrassa ilmeni että vajaatoiminnan lisäksi oli kilpirauhasessani struuman kaltaisia muutoksia. Ei ihme että minua ei voitu täsmähoitaa. Täsmähoito löytyi heti kun saatiin selville kilpirauhaseni tila. Olin myös onnekas koska psyykenlääkitykseenikin puututtiin. Pääsin eroon lääkkeistä mitkä ilmiselvästi eivät sopineet minulle ja tilalle löytyi psyykkeeseeni sopivimmat lääkkeet.

Keväällä 2011 kirurgini sanoi että minun on laihduttava - olihan painoni tuolloin 113,5 kiloa ja elokuun lopulla edessä suuri leikkaus. Kuntoni oli parantunut sen verran että jatkuva uupumus oli hellittänyt jonkun verran. Päätin aloittaa uimisen jota olin harrastanut useaan otteeseen elämäni aikoina. Eläkeläisenä minun oli mietittävä myös mikä liikuntaharrastus veisi mahdollisimman vähän rahavarojani. Lähistöllä oli upea erämaalampi, joten aloin käydä siellä päivittäin uimassa.

Vähitellen pidensin uintimatkoja ja kuntoni alkoi nousta. Jaksoin uida puolisenkin tuntia tauotonta uintia. Minua oli vaivannut keväällä myös nivelrikkoinen polvenikin pari kuukautta jolloin käveleminen oli melkein mahdotonta - eli minun oli pysyteltävä kotona koska käveleminen oli aivan liian tuskallista. Uiminen tuntui sopivan hyvin nivelrikkopolvelleni sairausjakson jälkeen. Joskus pitkän uinnin jälkeen nivelrikkoisen polven jalkapohja kramppasi jolloin minun oli lopetettava uiminen.

Uiminen on tosi ihana harrastus kesällä. Koin tuolloin uidessani olevani jonkinlaisessa luonnonterapiassa kun uidessani ympärilläni oli exoottista luonnonkauneutta. Uin erämaalammessa jossa oli paljon lumpeenkukkia, sudenkorentoja, sorsia sorsapoikueineen. Uidessani siellä vain ihastelin kauniita lumpeenkukkia ja sudenkorentoja.

Koin olevani tosi onnekas, että mieluiseen harrastukseeni ei kulunut yhtään rahaa ja samalla urheillessani pystyin nauttimaan kaikesta kauniista ympärilläni. Olin saanut siihen elokuun leikkaukseen painoani alas, mikä oli hyvä asia.Leikkaukseen kuuluu aina jonkin sortin riski. Jatkoin uimistani uimahallissa lapsuuden kaverini kanssa, jonka toinen jalka oli vammautunut liikenneonnettomuudessa. Nivelrikkoinen polveni oli muuttunut melko oireettomaksi - terveyskeskuslääkäri oli ollut oikeassa.

Liikunta voitelee niveliä. Minunkin tapauksessa kun liikuntani
monipuolistui ja lisääntyi, nivelrikkoisen polveni oireilukin väheni. Olin päässyt niin hyvään kuntoon nivelrikkoisen polveni kanssa että pystyin harrastamaan jopa pitkiä maratonkävelyitä: 8-10 kilometriä kerralla. Käveleminen oli mielestäni niin mielekästä kun siihen pystyi ilman kipuja ja pahempaa väsymistä että aloin harrastamaan sitäkin kolme - neljä kertaa viikossa. Kunnon koheneminen ei ollut enää ainoa motiivini harrastaa sitä. Eläkeläisen kukkarollekin se sopi tosi hyvin. En enää käyttänyt julkisia kulkuvälineitä kuin harvoin.

Useimmiten kävelin – jopa kahdeksankin kilometriä Ajattelin myös että jos sukuni on ollut evakoita niin minunkin on pystyttävä ainakin tähän hyötykävelemiseen. Koenkin henkilökohtaisesti ettei psyykkinenkään kuntoutuminen onnistu ilman fyysistä kuntoutumista. Minulle ainakin kävi näin...

Se että puolessatoista vuodessa sain painoni putoamaan yli 20 kiloa - ei ole voinut olla vaikuttamatta olotilaani. Olen kurinalaisesti yrittänyt noudattaa muitakin terveitä elämäntapoja. Se että tänä vuonna olen pystynyt nukkumaan ja heräämään aamuisin,
on uutta viime vuosien uupumuksen jälkeen. Liikunta koukuttaa minua. Nytkin on vähän huono omatunto kun pariin päivään ei ole
tehnyt mitään. Uskon liikunnasta seuraavan mielihyväntunteita aivoihin mikä lisää psyykkistä ja fyysistä kestämistä. Olen aivan eri ihminen kuin ennen säännöllistä liikuntaharrastustani enkä halua muuttua enää miksikään sohvaperunaksi.

Aluksi oli aloitettava uimisella koska minulla oli niin paljon rajoitteita liika paino ja polven nivelrikko. Ja nyt saan kokea nuoruudeniloa, jonka luulin kadonneen aikoja sitten. Löysin nimittäin uuden harrastuksen: Zumban, mikä tuntui tosi hauskalta harrastukselta. Syksyllä 2012 aloitin myös venyttelyjumpan. Eli tuntui siltä että tämä liikuntaharrastuksenikin entisestään monipuolistuu. Aivan upea fiilis! Että kykenee vielä tähänkin!

Nyt on syksy 2018, eli kuutisen vuotta yo. kirjoituksesta. Eikä asenteeni liikuntaharrastukseen ole muuttunut. Loukkasin nimittäin oikean polveni viime syksynä niin pahasti etten pystynyt pahemmin kävelemään aina tuonne heinäkuun 2018 loppuun saakka. Polveni oli niin pahassa jamassa, että se naksuili ja lonksui aina kävellessä ja tuli sen verran kiputiloja, että en pystynyt pahemmin liikkumaan. Lääkärin kehotuksesta aloitin uintiharrastuksen keväällä ja kesällä uin jopa joka päivä.

Olkapäässänikin oli olkapäänkiertäjävamma, minkä olin saanut kaatuessa ja minulla oli öisin kovat kivut sen johdosta. Kivut olivat jatkuneet talvella kaatumisestani lähtien. Ja ihme tapahtui! Uimisen seurauksena olkapääkipunikin hävisivät kokonaan uimisen johdosta. Niin kuin terkkarilääkärinikin sanoi, liikunta voitelee niveliä.

Kannustankin kaikkia liikuntarajoitteisia, joille lääkäri on suositellut vesiliikuntaa, harrastamaan sitä. Ilman uintiharrastustani en olisi näin hyvässä kunnossa.

Liikunnallista loppuvuotta 2018! Säilytä liikuntaharrastus elämäsi loppuun asti – Se on paras henkivakuutus minkä voit saada!
T. Anne P.


Perjantai, Elokuu 17, 2018, 10:55 | Ei kommentteja »

Kaisu Lähteenmäki, toiminnanohjaaja, Hyvät Tuulet ry

Ihmisaivot tykkäävät lokeroida. Erilaisuuksien ja yhteneväisyyksien etsiminen ja löytäminen on meidän tapamme hahmottaa maailmaa. Kieli auttaa meitä ymmärtämään, mikä on iso ja mikä pieni, mikä kissa ja mikä koira. Miten ne ovat samanlaisia ja miten eroavat toisistaan. Lokerointi tulee meillä selkäytimestä.

Hyvissä Tuulissa taas pyrimme välttämään lokerointeja. Kävin mielenkiintoisen keskustelun erään vapaaehtoisemme kanssa. Hän kertoi minulle ilahtuneensa siitä, että uusi kävijä oli kysynyt häneltä, onko hän työntekijä vai asiakas. Pohdimme, miten hienoa on, että meillä olemme kaikki yhtä porukkaa, erilaisia yksilöitä, jotka kuitenkin kokevat vertaisuutta keskenään. Me työntekijät olemme osa yhteisöä, kuten kävijämmekin. Ihmisiä saattavat yhdistää tietyt haasteet, mutta myös monet muut asiat.

Olin taannoin ohjaamassa ryhmää, jossa osallistujat vaikuttivat ulkoisesti hyvin erilaisilta. Jo ikähaitari oli hyvin laaja. Vaikka keskusteluissamme jaettiin myös suruja ja asioita, jotka tällä hetkellä olivat haasteellisia ryhmäläisille, löytyi paljon muitakin ihmisiä yhdistäviä tekijöitä. Osallistujat olivat musikaalisia, kuvaamataidollisesti lahjakkaita, luovia ihmisiä. Meitä yhdistivät huumorintaju ja tietyt kokemukset ja näkemykset elämästä.

Mielestäni tässä kiteytyy hyvin tärkeä asia vertaisuudesta ja siitä, miten ihmistä ei koskaan tulisi nähdä yksioikoisesti, vain yhdestä näkövinkkelistä tai tietyn lokeron kautta. Voimme ajatella, että kävijät hakevat yhdistyksestämme tukea omaan jaksamiseensa ja mielenterveyteen liittyviin haasteisiin. Mutta jokainen sisälle astuva voi löytää täältä vertaisuutta myös monen muun eri asian kautta, innostua uudelleen musiikista ja bänditoiminnasta, löytää itsestään kädentaitajan tai viherpeukalon tai huomata, että voisikin voimistua vapaaehtoisena, muita tukien ja auttaen.

Samaa ajattelua voi soveltaa itseenkin. Miten määrittelen itseni ja voisinko tänään löytää itsestäni jotain uutta tai jo unohtunutta. Ja tätä kautta voin löytää vertaisuutta itsestäni sellaistenkin ihmisten kanssa, jota en olisi mitenkään kuvitellut sitä löytäväni. Vertaisuutta voi versoa missä tahansa!

 

 

 


Keskiviikko, Heinäkuu 11, 2018, 14:05 | Ei kommentteja »

Mielenterveyden keskusliitossa (MTKL) on herännyt huoli sote-uudistuksen vaikutuksesta järjestöjen rahoitukseen ja sitä kautta niiden toimintaedellytyksiin. Liittokokouksessa vaadittiin, ettämaakuntien ja järjestöjen yhteistyövelvoite tulee kirjata sote-järjestämislakiin, jotta maakuntien järjestöavustukset tulisivat turvatuiksi ja järjestöjen toimintakyky säilyisi. Pelkkien kuntien tuki järjestöille on katsottu riittämättöksi ja epävakautta luovaksi.

Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen kysyy kesäkuun alussa julkaistussa vlogissaan, kuinka hyvin päättäjämme itseasiassa tuntevat MTKL:n jäsenyhdistysten toimintaa. Tietävätkö he niiden arvon matalankynnyksen avun tarjoajiana ja merkityksen syrjäytymisen vastaisessa työssä? Vlogissaan Raatikainen haastaa päättäjät ja toimihenkilöt tutustumaan oman alueensa lähimpään mielenterveysyhdistykseen ja tukemaan sen toimintaa liittymällä jäseneksi tai kannatusjäseneksi, sekä kertomaan tästä sosiaalisessa mediassa hästägillä #mtklhaaste.

Me Hyvät Tuulet ry:ssa iloitsemme haasteesta ja toivotamme niin päättäjät, virkailijat kuin muutkin vantaalaiset tutustumaan yhdistyksemme toimintaan. Keskustellaan yhdessä mielenterveystyön kehittämisestä, vapaaehtoistyön merkityksestä ja vertaistuesta. Yhdistyksemme, muiden mielenterveysyhdistysten tavoin, toimii tärkeänä kohtaamispaikkana vahvistaen osallisuutta ja luomalla arkeen struktuuria. Joillekin toiminta saattaa olla ainoa sosiaalinen kontakti. Etsimme jatkuvasti keinoja tavoittaa paremmin yhdistyksemme toiminnasta mahdollisesti hyötyviä henkilöitä ja tässä työssä yhteistyöverkostot ovat kullanarvoisia. Taistellaan yhdessä mielen hyvinvoinnin puolesta – askel kerrallaan, kohti hyviä tuulia!

#mtklhaaste


Keskiviikko, Kesäkuu 6, 2018, 12:29 | Ei kommentteja »

 


Tämä on historiallinen hetki kun nettisivuillamme julkaistaan ensimmäinen blogi-kirjoitus. Sain puheenjohtajana kunnian aloittaa tämän kirjoittelun. Olen Merja ja toimin nyt seitsemättä vuotta yhdistyksemme puheenjohtajana.

Hyvät Tuulet ry:n molemmat toimipaikat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille, toimimme matalan kynnyksen kohtaamispaikkana eli kaikki ovat milloin tahansa tervetulleita. Mielellään otamme Sinut jäseneksi kun olet todennut että viihdyt meillä, 15 euron jäsenmaksun ”tienaat” nopeasti takaisin syömällä edullisia lounaitamme tai osallistumalla retkille. Tutustujille tarjoamme aina pullakahvit, tervetuloa käymään!

Olen ollut yhdistyksen jäsen jo yli kymmenen vuotta ja voin lämpimästi suositella näitä paikkoja kaikille. Sairastin aikoinaan masennusta ja työuupumusta vuosia, ja vieläkin masennus välillä nostaa päätään. Olen kokenut yhdistyksen auttavan minua vertaistuen, mielekkään tekemisen ja selkeän päivärytmin avulla. Kotiin jääminen oman saamattoman olon kanssa on ainakin minulle se vihonviimeisin vaihtoehto, silloin en pääse edes sängystä ylös. Vuosien aikana olen saanut hyviä ystäviä, oppinut uusia taitoja ja nähnyt monia paikkoja mihin ei yksin tulisi lähdettyä.

Lauhatuuli sai uudet lähes 300 neliön tilat pari vuotta sitten Simonkylästä, se on kansalaistoiminnankeskus Leinikin kanssa samassa kerroksessa. Leinikissä kokoontuvat sellaiset vantaalaiset yhdistykset joilla ei ole omia tiloja, ja siellä järjestetään monenlaisia tapahtumia. Tiloissa on myös avoin asukastila, jossa voi viettää aikaa. Lauhatuulessa on tietenkin omaa toimintaa yhdistyksemme kävijöille, ja todella hyvä lounasravintola/kahvila. Harrastustiloja on monenlaisia ja iso oleskelutila, jossa voi lukea lehdet, pelata tai vaan seurustella muiden kanssa.

Myöhätuuli on jo vuosia ollut Pähkinärinteessä kerrostalon alakerrassa Lammaslammen rannalla. Miljöö on aivan ihana, luonnon keskellä. Lammaslammen ympäri kiertää kävelytie ja lammen toisella puolella on yhdistyksen viljelypalsta, josta syksyllä saadaan maistiaisia ja kukkia pöytään. Myöhätuulen tilat ovat pienemmät mutta sopu sijaa antaa, ja tila on viihtyisän kodinomainen. Lounasruoka ja kahvila ovat suosittuja, ja erilaisia liikuntaharrastuksia on paljon.

Koskaan ei jäseniä tai kävijöitä ole tiloissamme liikaa, toivon että yhä useampi vantaalainen löytäisi tiensä meidän yhdistykseen. Kun olet käynyt tutustumassa, kerro paikasta myös ystävillesi ja omaisillesi, kaikki ovat tervetulleita! Yhdistyksessä on myös erinomainen mahdollisuus halutessaan tehdä vapaaehtoistyötä, voit vaikka aloittaa uuden ryhmän tai kerhon sellaisesta asiasta joka on sinulle tuttua ja mieluista. Kaikki meidän ryhmät ovat vapaaehtoisten ohjaamia, ja heille on ensi syksystä lähtien tarjolla myös säännöllinen tuki kuukausittain. Ryhmiin ja kerhoihin mahtuu aina lisää osallistujia, jos löydät viikko-ohjelmastamme jotain sinulle mieluista tekemistä.

Toivottavasti nähdään joko Lauhatuulessa tai Myöhätuulessa, olet tervetullut mukavaan joukkoomme! Jo nyt yhdistyksessä kävijöille toivotan myös oikein hyvää ja rentouttavaa kesää, nähdään retkillä!


Myöhätuuli: 
Lammaslammentie 17 A, 01710 Vantaa 
Puh. 09 853 2328
myohatuuli[at]hyvattuulet.fi
Lauhatuuli: 
Leinikkitie 22, 01350 Vantaa
Puh. 09 873 4386
lauhatuuli[at]hyvattuulet.fi 
Y-tunnus: 0806546-6
IBAN:  FI42 4108 0010 3676 65
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.

OK, ymmärrän tai Lisätietoja
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän