Perjantai, Toukokuu 15, 2020, 11:23

Uusinormaali, josta kyllä selvitään

by TiinaA 10.5.2020

 

Olemme viimepäivinä kuulleet paljon ainakin minulle uutta termiä ”uusinormaali” meidän hallituksemme ja viranomaistemme huulilta monissa eri tilanteissa ja jopa uutismedia on ottanut tämän uuden sanan käyttöönsä. Vaikuttaa että uudesta nor-maalista on tulossa oikein vuoden 2020 muotisana. Edellisvuosina kaikki piti saada maaliin. Tarkistin oikein, mutta vielä uusinormaali ei ollut päässyt Kielitoimiston sa-nakirjaan. Tosin olen sen jo kuullut erään teologian tohtorin käyttämänä vuonna 2017 pidetyssä puheessa. Mietin ihan tuossa sitä, että olisinko kiinnittänyt koko sa-naan huomiota, jos olisin kuullut tuon puheen, vaikka viime syksynä. Mutta nyt se oikein nousi siitä puheesta esille, on tuota uutta normaalia sen verran jauhettu viime päivinä. Tosi varmasti on, että tämä tämänhetkinen koko maailmaa raastava tauti pandemia, muuttaa meidän ajatusmallejamme monella tavalla. Minä haluaisin kui-tenkin nostaa esille ensisijaisesti meidän jokaisen joustavuuden ihmisenä, kun on pakko, taivumme monenlaisiin asioihin, uusiinkin, jotka tulevat meidän elämämme uudeksi arjeksi. On etätyötä ja etäkoulua, on Meettejä, Zoomipalaverita, FaceTime ja TimeLine yhteyjsiä, on digiloikkaa ja hybridi hössötystä monenlaista. Työnantajat rupeavat kenties suunnittelemaan uusiksi työskentely ympäristöjä. Kohdataan asi-akkaita ja ihmisiä etäyhteyksin, se on työnantajan uusi normaali, meille muille se on se normaali. Mutta kaikkia maailman töitä ei kuitenkaan etätöinä pystytä tekemään, joten enemmän on kuitenkin sitä normaalia. Näin kun tarpeeksi vanhaksi elää saa näköjään nähdä monenlaista kehitystä ja sen kehityksen kehitystä, minun nuoruu-dessani ei ollut televisiota ja kun puhelin tuli niin se oli semmoinen kampi malli ja sentraalisantra toimi sinä digiloikkana linjoilla.

Toinen, vähän niskahiuksiani nostattava toteamus, jos ei peräti hokema, on tämä ”kyllä tästäkin selvitään”. Olen täällä lähipiirissäni paasannut, ja todennut että var-masti selvitään, mutta sen hokeminen ei muuta tätä tilannetta. Se hokema ei tuo yksinäiselle yhteisöllisyyden tunnetta eikä vanhukselle ruokaa tai puhdasta kotia ja vaatteita, saati apua monille niin psyykkisten kuin somaattistenkin haasteidensa kanssa taisteleville. Tai mikä vielä vakavampaa, mitähän ajattelevat sanonnasta he, jotka on tähän sairauteen sairastuneet, jotka kamppailevat hengestään tai ne lä-hiomaiset, jotka ovat sen rakkaansa taudille menettäneet. Puhumattakaan niistä sa-doista tuhansista, jotka ovat menettäneet työnsä tai niistä yrittäjistä, jotka kamppai-levat konkurssin kurimuksessa. Ei heitä taida paljon lohduttaa pelkät sanat, konk-reettisia tekoja tarvitaan, siten tästä selvitään.

Niin vain on kuitenkin aivan mahtavasti taivuttu meille asetettuihin rajoituksiin, py-sytään kotona ja vältetään sosiaalisia kontakteja. Meidän presidenttimmekin oli mu-kana kansan ahdistuksessa viestillään ”pysytään sosiaalisesti etäällä mutta henki-sesti läsnä”. Uskoisin meitä tässä koko tilanteessa auttaneen ensisijaisesti ihmisen luonnollinen tarve pitää niin huolta omasta kuin lähimmäisenkin hyvinvoinnista. Siinä auttamaan on tullut sitten lisäksi erilaisten yhdistysten, meidän omankin, no-peasti pystyyn nostamat palvelut, palvelupuhelimet, videoyhteydet eri palveluntar-joajien alustoilla, kauppakassi palvelut, tsemppi tekstit ja parvekejumpat. Se mikä

minusta olisi myös mietintämyssyn paikka on miksi tämä kaikki vasta nyt, ja mihin kaikkeen muuhun meillä onkaan vielä mahdollisuus, kun tarvitsemme toisen ihmi-sen kohtaamista, asioiden nopeaa järjestämistä.

Suomenkielellisesti en ole tarkistanut kuinka sana ”uusinormaali” kirjoitetaan ”oi-kein” on se vaan niin ihmeellinen sana. Suomen kielen historiaa tutkivat ainakin ovat varmasti innoissaan selvittäessään sanan sisällön todellista merkitystä, sen kai-kessa paradoksaalisuudessaan. Vai mitä olet mieltä uusi ja normaali. Laittaisin tä-hän hymiön oikein hymynaaman, jos minulla sellainen olisi tässä koneella. Meillä on hauska kieli. Ja suotakoon minulle anteeksi tällainen hiukka asenteellinen mutta hy-väntahtoinen suhtautuminen tähän uuteen tulokkaaseen. Ehkä se on jonkinlaista jännitettä tulevaisuudesta, on tämä ollut kuitenkin kohtuu mieleenpainuva kevät.

Näin äitienpäivänä mietin myös vanhemmuutta ja vanhemmaksi tulemista, eikös se-kin ole tavallaan uusinormaali, kun pieni ihmisen alku muuttaa vanhempien elämän. Kahden introverttisessä (viittaan sanalla kahden ihmisen yhdessä sopimaan yhteis-elämään) suhteessa eläneen elämään tulee maat mullistava muutos lapsen myötä. Ja kun lapsi on muuttamassa kotoa pois, valmistuu ammattiin, perustaa perheen, niin sitä vaan saa huomata, että kylläpä sitä siitäkin selvittiin.

Tässä tyttärilleni tänä äitienpäivänä kirjoittama runo, johon tuo uusi käsite pääsi mu-kaan.

 

Äidiltä tyttärelle

Syntymäsi mullisti hitaan ja hiljaisen maailmani,

antaen siihen uusia värejä ja ääniä,

siitä tuli minun uusinormaali

-sinusta tuli maailmani

Maailma maailman sisässä

sinun äitiytesi värikirjo

maalaa minua täyteläisemmäksi

Tiinuli63

 

 

Kaunista kevättä ja kesän odotusta teille kaikille.


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Myöhätuuli: 
Lammaslammentie 17 A, 01710 Vantaa 
Puh. 09 853 2328
vantaanmielenterveys[at]hyvattuulet.fi
Lauhatuuli: 
Leinikkitie 22, 01350 Vantaa
Puh. 09 873 4386
vantaanmielenterveys[at]hyvattuulet.fi 
Y-tunnus: 0806546-6
IBAN:  FI97 4405 0010 5074 19
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän