Torstai, Toukokuu 7, 2020, 09:22

Matkakertomus

Pariisi 12.-16.3.2020

Osa 2/5 Perjantai 13.päivä

Ei ollut epäonnen päivä.

Pitkät ja hyvät yöunet - olin kyllä niiden tarpeessa. Heräsin 9 jälkeen ja kävin hotellin aamiaisella. Pieni aamiaishuone ja suht vaatimaton mannermainen aamupala. Leipää, hedelmiä, kahvia, keitettyjä munia, croissanteja ja niin edelleen. Riittävä minulle. Muutama hassu asiakas.

Muiden aamutoimien jälkeen piti päättää päivän ohjelma. Pariisi-korttiini sisältyi yhden päivän turistibussiajelu, tällainen hop-on-hop-off-tyylinen joita on jo Helsingissäkin. Tämän yhtiön reittejä oli kolme kappaletta, ja ajattelin ajella ne kaikki pois. Hotellistani oli lyhyt matka myös itäiselle rautatieasemalle, joten sinne vaan lampsimaan. Siellä siis oli lähin bussipysäkki. Join kahvit odotellessa bussia. Punainen linja kiertää pohjoista Pariisia, vihreä kaakkoista, ja olikohan sininen Eiffelin, Riemukaaren ja muita Seinen läheisyydessä olevia nähtävyyksiä.

Hyppäsin punaiseen bussiin, ja suunnitelmana vaihtaa siniseen linjaan, mennä Tour Montpanasseen ja Picasso-museoon. Siinä päivän ohjelma. Tour Montparnasse on pilvenpiirtäjä, jonka ylimmästä kerroksesta näkee koko Pariisin, jokaisesta ilmansuunnasta. Liitän kuvan. Ajattelin mennä mieluummin sinne kuin Eiffel-torniin.

Vaihdoin sitten punaisesta linjasta siniseen, ajoin sillä lähelle Notre Dame’a, ja vaihdoin vihreään, jolla pääsisin Torniin. Matkalla näin mm. Louvren lasipyramidin. Louvren olin päättänyt skipata jo aiemmin, siellä olisi ollut Mona-Lisa ja muutama Napoleoniin ja Ranskan vallankumoukseen liittyvä maalaus, mutta ei muuta nyt minua kiinnostavaa. Vihreä bussi käväisi kuuluisan Luxemburg-puiston kupeessa, ja sitten hups, oltiinkin menossa jonnekin muualle. Takaisin Seinen pohjoispuolelle. No, ei se mitään. Luulin, että olin mennyt pysäkin ohi. Oltiin menossa kohti Picasso-museota. Sinne sitten ennen Tornia.

Picasso-museo oli alle muutaman kilometrin päässä pysäkistä. Picasso-fanina museo oli hieno kokemus, mutta ei nyt mikään wau!! Turisteja oli vain kourallinen. Aulassa soitin kaverille ja minulle tultiin sanomaan, että hys hys. Puhun liian kovaa. Olen kai sitä ikäluokkaa, että puhelimeen pitää huutaa:).

Palloilin takaisin pysäkille, muutaman mutkan kautta. Kyseisessä kaupunginosassa on muuten sitten sateenkaarilogoja, -maalauksia, -lippuja todella paljon. Jos joku haluaa hauskaa biletystä, niin sinne vaan. Itse olen Brightonissa tehnyt hauskan baarikierroksen. Iloista porukkaa!

Olin vähän pihalla suoraan sanoen. Hyppäsin bussiin, näytin karttaani, että meneehän tämä Torniin? Kuski ei ollut kielitaitoinen lainkaan, mutta sitten vaihtopysäkillä tuli kielitaitoinen kaveri ihmettelemään karttaani.Olin saanut vanhan kartan turisti-infosta, eivätkä bussit enää mene Tornin kautta. Niinpä… Revin kartan ja sain uuden.

Katukahvilakokemus osa II

Oli lounaan aika. Ja mietintätauon. Päätin etten lähde kävellen enkä julkisilla sinne Torniin tämän päivän reissulla.

Jäin vaihtopysäkin läheisyyteen katukahvilaan lounaalle. Tarjoilija puhui englantia! Mitä ranskalaisilla listoilla on? Sammakonreisiä, etanoita, raaka lihaa. Mitä muutakaan? Olin ilahtunut:).

Harmittaa vieläkin, kun en tilannut sammakkoa. Ei tullut enää toista kertaa vastaan. Tilasin etanat ja tartarpihvin

Tartarpihvi on siis raakalihapihvi, jos joku ei tiedä. Äitini söi näkkileivän päällä raakaa jauhelihaa ja raakaa sipulia. Siinä se, herkku! Jos ravintolan listalla oli tartar, en ole voinut olla tilaamatta sitä. Ennen vanhaan se ei ollut niin yleistä. Esim. Kosmoksessa se oli vakiona. Mutta ei monessa paikassa. Muutamia vuosia takaperin tartarpihvi tuli Suomessa muotiin. Se tarkoitti, että joka ravintolan listalla oli kyseinen tuote. Söin niitä aika paljon. Ranskassa se on perussettiä!

Taas kävi niin. että minua luultiin britiksi. Olin syönyt tartaristani muutaman haukkauksen, kun tarjoilija tuli sanomaan, että “mösjöö, ei ongelmaa, voin kyllä kypsentää pihvin, ihan totta!”. Harmittaa, kun ei osaa ranskaa, olisin kyllä haukkunut kaverin. “Ai, pariisilaiset syövät tartarinsa kypsänä, tehän olette tyhmiä”. No, anglosaksiset turistit …

Jatkoin matkaani, otin sinisen linjan ja näin mm. Eiffel-tornin ja Champs Elysees´n päässä Riemukaaren, Eiffel oli kyllä livenä vaikuttava! Sitten bussilla takaisin hotellille. Matkalla näin vielä mm. Punaisen Myllyn. Takaisin hotellissa seitsemän pintaan.

Energiaa oli vielä rutkasti jäljellä, ja Torni oli jäänyt kaivelemaan. Lepäilin hetken, ja ostin lipun Torniin netin kautta (ei sisältynyt siis Pariisi-korttiin). Hyppäsin metroon ja ajelin takaisin Seinen eteläpuolelle. Se kyllä kannatti. Saatan kuvitella sinne pitkät jonot normaalioloissa. Nyt menin hissillä yksin (!) 56. kerrokseen, ja ylhäällä oli enintään 10 muuta turistia, Maisemat olivat mahtavat. Nautiskelin maisemista roseé-viinin kera. Upeaa! Samalla lipulla pääsen sinne vielä toiseen kertaan, päiväsaikaan. Menen varmasti.

Kello oli vasta vähän yli kymmenen, oli perjantai-ilta, jotain vielä, ei väsyttänyt.

Hyppäsin metroon ja menin Pigallelle, pahamaineiselle kadulle. Kävelin puolin ja toisin matkan Pigallelta Moulin Rougeen ja takaisin. Sivukujille ei huvittanut mennä. Olisin kyllä mennyt Moulin Rougeen katsomaan can-cania, mutta hinnat eivät olleet pudonneet, edelleen 70 euroa, yli budjetin. Ehkä seuraavalla kerralla. (Ja tätä kirjoittaessani sain Can-Can korvamadon - olkaa hyvä!).

Yksin kulkeva mies on aika suosittu tällaisissa paikoissa, joku roikkui hihassa vähän väliä, tule tule, halpaa olutta vain 5 €, kauniita tyttöjä. Blaa blaa blaa. Toiset sisäänheittäjät olivat vähän turhankin sinnikäitä, roikkuvat hihassa kiinni. Turistirysähän tämä on, suoraan sanoen aika tylsä. Pikku pettymys - ehkä tämä paikka kärsii ihmiskadosta.

Sain aika hyvän yleiskuvan Pariisista tämän päivän aikana. Turistibusseissa oli muuten myös tilaa hyvin, max 10 turistia. Kahvittelemaan sinne ei muuten kannata mennä. Kahvi ja vesi 7-9 euroa, törkeätä. Halvin oli 4,80, siitä sain kuitin. Taisivat suoraan sanoen kusettaa. No turisteiltahan pitää saada rahat pois. Barcelonassa maksoi tuplaespresso ja brandy 3 euroa. Se oli tosin syrjäisempi paikka. Olisi kannattanut kantaa omaa vesipulloa mukana.

Oli keskiyö, metroon ja hotellille. Uni tuli nopeasti:). Hyvä päivä!

Nimim. Pierre


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Myöhätuuli: 
Lammaslammentie 17 A, 01710 Vantaa 
Puh. 09 853 2328
vantaanmielenterveys[at]hyvattuulet.fi
Lauhatuuli: 
Leinikkitie 22, 01350 Vantaa
Puh. 09 873 4386
vantaanmielenterveys[at]hyvattuulet.fi 
Y-tunnus: 0806546-6
IBAN:  FI97 4405 0010 5074 19
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän